5.10.2022. Giosg osallistui Erikoiskaupan liitto ETU ry:n Suhdanteet 2023 -tapahtumaan. Tapahtuma kokosi noin sata verkkokaupan ylempää toimihenkilöä Helsingin Messukeskukseen.
Tapahtumassa oli rento tunnelma ja utelias ilmapiiri. Kävijät olivat tulleet paikalle hakemaan inspiraatiota kaupan kehittämisestä ja ymmärtääkseen Suomen erikoiskaupan tulevaisuutta.
Suhdanteet 2023 maalasi synkän kuvan Suomen tämänhetkisestä taloustilanteesta. Vaikeat ajat korostavat kestävyyden ja personoinnin merkitystä vähittäiskaupassa.
Ensimmäisenä vieraspuhujana lavalle astui Suomen Pankin Ennustepäällikkö Meri Obstbaum. Hän antoi yleiskatsauksen Suomen taloustilanteeseen.
Erityiskauppa kasvoi voimakkaasti vuoden 2022 alussa. Positiivinen kasvu on kuitenkin sittemmin pysähtynyt ja loppuvuosi näyttää negatiiviselta. Nousevat kustannukset asettavat yritykset ja kuluttajat taloudelliseen ahdinkoon.
"Kaikkien toimijoiden luottamus talouden kehitykseen on negatiivinen, erityisesti kuluttajilla luottamus on jopa romahtanut”, Obstbaum sanoo.
Vaikka kokonaistilanne näyttää synkältä, palveluita ostetaan enemmän kuin vuonna 2019. Vähittäiskaupan tuotteiden kulutus on kuitenkin heikkoa.
"Ostovoiman heikkeneminen painaa kuluttajien luottamusta, mikä ennakoi heikkenevää yksityistä kulutusta ja BKT:ta", Obstbaum sanoo.
Ostovoiman heikkenemisen myötä kuluttajat käyttävät vähemmän rahaa ei-välttämättöminä pidettyihin vähittäiskauppatavaroihin, kuten muotiin ja harrastustuotteisiin.
Hinnat nousevat nopeammin kuin koskaan. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet eniten ja lääkkeiden hinnat ovat nousseet vähiten.
Muodin myynti on laskenut parin viime vuoden aikana, ei vain tänä vuonna.
"Vuonna 2020 globaalista muoti putosi 20% eli verkkokaupan myynti ei kompensoinut kivijalan menetettyjä myyntejä," sanoo Stockmann Oyj:n toimitusjohtaja Jari Latvanen. "Verkkokaupan osuus myynnistä oli 16 prosenttia vuonna 2020, 21 prosenttia vuonna 2021 ja 18 prosenttia vuonna 2022."
Bubbleroomin toimitusjohtaja Ville Kangasmuukko on samoilla linjoilla. Muodin vähittäiskaupoilla ei ole ollut helppoa viime vuosina.
Markkinoilla on paljon kilpailua ja paljon brändejä, jotka myyvät vain verkossa ja ovat saaneet merkittävästi markkinaosuutta.
Globaalilla pandemialla on Latvasen mukaan puhaltanut uusia tuulia vähittäiskauppaan.
“Korona on ollut myös hyvä asia, se on pakottanut meitä miettimään erilaista tapaa toimia.”
Personointi ja vastuullisuus ovat tärkeämpiä kuin koskaan.
Kaupan liiton tekemä tutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat yhä ympäristötietoisempia kuluttajia. Suomalaiset haluavat enemmän tietoa tuotteiden ja yritysten ympäristövaikutuksista.
Suomalaiset arvostavat vastuullisuutta ostaessaan tuotteita. Tästä ei kuitenkaan olla valmiita maksamaan enempää.
"70% suomalaisista haluaa suosia vastuullisia yrityksiä, mutta vain 40% valmiita maksamaan enemmän siitä," Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo.
Suomalaiset näkevät, että vastuullinen kulutus tarkoittaa kestävien tuotteiden ostamisesta, kotimaisia tuotteita ja oman taloutensa hyvää ylläpitoa.
Yhä ympäristötietoisempi suomalainen kuluttaja ei välitä nopeista toimitusajoista.
Neljäsosa kuluttajista valitsee verkkokaupan toimitusnopeuden mukaan, mutta kolmasosa ei pidä toimitusnopeutta juurikaan tärkeänä. 46% kuluttajista on lisäksi valmis tinkimään nopeudesta ympäristöystävällisemmän kuljetuksen kustannuksella.
"Kuljetusnopeuden merkitys on ehkä pienempi mitä meille on uskoteltu", Kurjenoja sanoo.
Kuluttajat ovat valistuneempia kuin ennen, koska netistä on helppo löytää tietoa.
"Kuluttajat eivät nykyään välttämättä etsi tuotetietoa vaan kokemustietoa ja sosiaalinen media on siihen erittäin hyvä", sanoo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & kauppatieteiden tohtori Harri Hokkanen.
Nykyisessä taloustilanteessa hinnat ohjaavat ostosten tekoa voimakkaasti.
"Ollaan palaamassa taas tämmöiseen kuponkihintakulttuuriin," sanoi markkinoinnin professori Heikki Karjaluoto Jyväskylän yliopistosta.
"Kuluttajat tykkäävät säästää, vaikka sitten kuponkien avulla. Niin he tuntevat itsensä fiksummiksi."
Nykyajan kuluttajat käyttävät verkkolaitteita sujuvasti.
"Kuluttajat eivät enää mene nettiin, ne on netissä", Hokkanen sanoi.
Uusi verkko-ostajien sukupolvi tekee enemmän tuotetutkimustaan sosiaalisessa mediassa. Erityisesti nuoret käyttävät sosiaalista mediaa tiedonlähteenä (esim TikTokia ja Instagramia).
"Mitä nuorempi sä oot, sitä enemmän sä saat sieltä vaikutteita", Hokkanen sanoo.
Sosiaalisen median kasvun on myös korostanut käyttäjien luoman sisällön (User-gerated content) arvoa.
"User-gerated content on tärkeää. Kuluttajat eivät halua nähdä vain vaatteita mallien päällä, he haluavat myös nähdä muiden ihmisten arvosteluja tuotteista. Mitä enemmän “oikeiden” ihmisten tekemiä arvosteluita, sitä varmemmin kuluttaja ostaa kyseisen tuotteen," Kangasmuukko Bubbleroomista sanoo.
Sosiaalinen median suosio on kasvattanut myös vaikuttajamarkkinointia.
”Somevaikuttajat eivät saisi kaupallisia yhteistöitä, jos se ei olisi tuottavaa,” Hokkanen sanoo.
Yritysten on siis panostettava sosiaaliseen mediaan monipuolisesti.
"Olisi hölmöä jättää pois jotain, jolla olisi suurta vaikutusta tulevaisuudessa", Hokkanen sanoo.
Yrityksen ei kuitenkaan tarvitse olla kaikilla sosiaalisen median kanavilla pysyäkseen suosittuna.
Asiakaskokemuksen on on oltava vähittäiskaupan keskiössä.
”Kaikki tulee tehdä asiakaslähtöisesti. Niin kivijalassa, kuin verkkokaupassakin."”, K-Auton Vice President Aarne Töllinen sanoi.
Töllinen selittää, miltä erinomainen asiakaspolku näyttää:
"Tämän ei tulisi erota verkossa mitenkään.", Töllinen sanoi.
Peter Björkqvist, giosgin Chief Revenue Officer, on samaa mieltä.
”Nykyiset verkkosivut ovat vain varastojärjestelmien jatkeita. Sieltä löydetään tuotteet ja lopulta kassa kilahtaa. Nykykuluttaja haluaa ja odottaa enemmän,” Björkqvist sanoi.
"Me olemme ihmisiä, ja kun ihmiset palvelevat ihmisiä, asiakaskokemus on lähtökohtaisesti aina parempi."
Product Marketing Manager Kimi Tiinus ja Content Marketing intern Melanie Muil osallistuivat artikkelin tekoon.